Minä olen laulanut kohta koko päivän. Aiheina ovat olleet lumikellot ja hattaran maku, kynsilakkani väri ja hiustesi tuoksu sateessa. Haluan sydäntalven, haaveilevan tunnelman viltin alla. Samaan aikaan ikävöin ihmisten vilinää ja ääniä, jotka tulevat kirkkaan värisistä muovihevosista. Sen kaiken kun saisin sinun kanssasi juuri sellaisena kuin sattuisimme näkemään. Se olisi meidän, ei kenenkään muun.
Välillä aika on odottava, tähdet kuulevat toiveeni. Aurinkokehrä suosii ihmisen sisäisiä, värikkäitä ilotulituksia: anna mennä, unelmoi! Minä kuuntelen ja nauran, olen hetken viisivuotias itseni. Ikää minulla on kaksikymmentä vuotta enemmän, ja voin taata, että niiden tuoma varmuus unelmointiin on vain vahvistunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti